Siinä se nyt on: sohvaprojekti valmiihkona. Sain viikonloppuna vihdoin ja viimein maalailtua toisen kerroksen mustaa, ja niin heilahti kellarista häpeämästä ruokahuonetta ilahduttamaan tämä väkerrys:
 |
| Punainen mansikkakangas istui sohvalle ihan niin kuin suunnittelin, mutta tyynyt kaipaavat kipeästi uutta ilmettä. |
Vähän kieltämättä hirvittää ajatus, että menin "tuhoamaan" palan suvun historiaa: kun kyselin sohvan valmistuttua tietoja sen alkuperästä, sain vastauksen "Vanha. Ainakin vanhempi kuin 1900-luvulta.". Ja niin vain hupsheijaa meni yksi mitään osaamaton tu(u)nari pistämään mustaa päälle. Olisikohan se pitänyt kuitenkin jättää jonkun vähän ammattilaisemman entisöitäväksi? 😰
No, tehty mikä tehty. Paremmat edellytykset uudelle elämälle tuo ainakin täällä saa kuin äidin mökin terassilla.
Vähän ehkä myös silmää särkee tuossa taustalla hyvänkahvinkeittopöydän virkaa toimittava Ikean Malm, mutta josko sovitaan että tämä on sitä hienoa uuden ja vanhan yhdistämistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti